Eiliset treenit

Eilen mentiin taas suut vaahdossa, sekä minä että kuski, maneesia ympäri. Alku ei mennyt ihan lupaavasti, sillä emäntä käveli ajatuksissaan tarhani ohi ja jouduin sen perään huutelemaan ennen kuin se ymmärsi kääntyä takaisin. Jokohan sitä alkaa dementia vaivaamaan?

Kaikeksi hämmästyksekseni se sai itsensä kuitenkin kasattua siihen mennessä kun pääsimme maneesiin. Treenailimme tempon säilyttämistä, tempon lisäyksiä, sekä teimme paljon kaarevia uria ravissa ja käynnissä. Laukan kohdalla agenda oli laukannostot. Päätin yllättää emännän ja skarpata. Olisittepa kuule nähneet kuinka oikein hypähdin laukkaan heti kun kuski vähän edes vihjasi siihen suuntaan. Ja vielä oikein miehekkään äännähdyksen kera! (emännän välikommentti: Se kuulosti kyllä enimmäkseen sianporsaalta.)

Loppukäyntien ajaksi emäntä laskeutui itsekin kävelemään ja ylläri ylläri, puhumaan puhelimessa. Että voi käsittää kuinka tylsää se on. Onneksi osaan keksiä itselleni puuhaa. Emännän pitkät hiukset olivat sopivasti juuri siinä minun turpani edessä heilumassa ja otin sitten niistä kiinni. Siinä sitten käveltiin kuin kaksi pientä elefanttia siinä lastenlaulussa. Emäntä alkoikin sitten sitä siinä hoilaamaan (edelleen puhelimessa), joten päätin kommentoida sen lauluääntä nykäisemällä sitä tukasta. Ei kuulemma ollut mukavaa. Minun mielestäni kyllä oli. 

Jännityksellä odotan mitä tuo omistaja on tänään saanut päähänsä kun sitä ei ole vielä näkynyt.