Vuolu

Minna sitten tuli kuin tulikin kengityskamppeidensa kanssa vuolemaan etukavioni siistiksi. Sain kehuja hyvästä käytöksestä (vaikka parikertaa minun pitikin muistuttaa pimeästä puolestani), sekä vahvoista kavioista. Ne ovat kuulemma lähteneet kulumaan vihdoin oikealla tavalla. Suurimman osan vuolusta minä torkuin. Minna on rauhallinen, tuttu ja turvallinen, joten minun ei tarvinnut murehtia mistään.

Emäntä oli minusta todella ylpeä minusta. Se ei kuulemma olisi uskonut näkevänsä päivää jolloin minä lähestulkoon nukun kavionhoidollisten toimenpiteiden aikana.

Kiitokset Minnalle. Nyt on taas kaviot hyvässä trimmissä!

Minna puhaltaa vähän ennen homman aloitusta ja minä mietin miksei tätä tyyppiä ole näkynyt viime kesän jälkeen.

"Katokin sitten että niistä tulee niin hienot, että kehtaa esitellä kavereille."

"Vähän jännittäisi tämä homma. Ootko nyt ihan varma?"

"Päästä irti!"

"Okei. Ei sitten. Mä voisin ottaa torkut."

..ZzzZzzZZzz..

"Ai vielä toinenkin. Vauhtia nyt..."

"Hei Emäntä! Kato ku oon hieno poika..."

Väliaikavenyttely

"Nyt riitti!!!"

"Oho. Se ei päästänytkään irti."

"No okei, okei... Ei sitten. Ei niinkun mitään huumorintajua..."