tiistai 3. kesäkuuta 2014

Takaisin arkeen

Naamat
Kyllä. Tänään se pirun emäntä oli vetänyt ratsastusbyysat jalkaansa ja lykkäsi minulle kanget suuhun. Nössö vellihousu halusi, että minulla on jarrut suussa jos satun näkemään mörköjä uudella kentällä. Mitä se minusta oikein luulee, häh?! Minähän olen itse tyyneys ja varsinainen herrasmies. Kysykää vaikka Lillonilta. Sillä, etten pistä sille hanttiin, ei ole mitään tekemistä sen kanssa että se on kaksi kertaa isompi kuin minä... Ei ole. Yhtään. Johtuu vain siitä, että olen herrasmies.

Ei auttanut itku markkinoilla, töihin oli mentävä. Kaulaa kaarelle ja takajalkoja alle. Ajatustenlukijaakin sai taas leikkiä kun emännällä oli hieman nappulat hukassa. Kyllä se kuulemma oikein tyytyväinen oli minun tekemisiini tällä kertaa. On aina hyvä suunnitelma tuudittaa ihmiset valheelliseen turvallisuudentunteeseen.

Ohjelmassa oli kevyt paikkoihintutustumistreeni. Ihan vain siirtymisiä ja reipasta etenemistä kaikissa askellajeissa ja vähän kahdeksikkoja. Päätin keskittyä täysillä emännän pyyntöihin, jotta homma olisi nopeasti ohi, sillä kuulin iltaheinäkärryjen äänen jo tallista. Onneksi emännällä ei ollut kovin kunnianhimoisia tavoitteita tälle treenikerralle, joten pääsin vähällä.

Kuvamateriaalia emme valitettavasti tästä kerrasta saaneet ylemmän selfien lisäksi, mutta joskus on ihan kiva vähän hassutella. Emäntäkin joskus moiseen innostuu, vaikka se onkin monesti aika tosikko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti