sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Aivojumppaa

Emäntä pisti minut lujille. Tälläkertaa tosin henkisesti, ei niinkään fyysisesti. Koska kuulemma käytöstapani eivät eilen vastanneet kaikiltaosin asetettuja standardeja, emännän mielestä oli taas aika mennä naruriimun kera maneesiin keskustelemaan laumahierarkiasta, sekä emännän huumorintajun kestosta.

Yritin olla kaukaa viisas ja hoitaa homman kotiin ilman suurempaa päänvaivaa. Yleensä emäntä on hyvin nopeasti tyytyväinen jos en yritä näykki, nojailla, esittää tyhmää tai tehdä muutakaan ylimääräistä, mutta tälläkertaa suunnitelmani ei toiminut. Tein kaiken mitä pyydettiin, mutta emäntä halusi nostaa vaatimustasoa. Minun piti mm normaalin jalan koukistamisen lisäksi laskea samalla päätä alas, vähänkuin kumartaisin, ja sitten se yritti saada minua tekemään jotain muutakin mistä en vielä ole aivan varma, mutta ehkä se selviää ajan kanssa.

Maastakäsittelypäivät ovat kyllä tosi mukavia, vaikkakin niiden vaatima ajattelu on tosi raskasta. Emännän kanssa on kuitenkin hauska puuhastella kun se on hyvällä tuulella. Sain taas paljon kehuja ja paijaamista palkinnoksi hyvin tehdystä työstä.


Mun emäntä ja minä. <3 © Milla Kouhia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti