sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Talvista sunnuntaitreenailua

Ollaan oltu emännän kanssa vuoronperään sairaslomalla tai motivaatiolomalla, lisäksi myös vuokraaja on ollut sairaslomalla, ja nyt aletaan hiljalleen päästä treeneihin kunnolla kiinni.

Koska maneesin katolta putoileva lumi pelottaa minua edelleen sekä maneesissa sisällä, että kentällä maneesin vieressä, emäntä päätti helpottaa oloani laittamalla minulle pumpulia korviin. No auttoihan se. Meillä oli pitkästä aikaa oikeasti tehokkaat ja hyvät treenit kauniissa aurinkoisessa säässä kun minun ei tarvinnut kuunnella ylimääräisiä ääniä vaan sain keskittyä olennaiseen.

Emännän henkilökohtainen treenikuuri näkyy myös meidän treeneissä kuskin parempana kuntona ja lihasten hallintana. Maastakäsin tehdyt harjoitukset ovat myös kasvattaneet luottamustani emäntään ja minun on taas vähän helpompi ymmärtää mitä se minusta oikein haluaa.

Ulkona kevyessä puuterilumessa auringon paistaessa oli oikein rattoisaa vähän jumppailla. Koska olin kuulemma erityisen reipas, minun ei tarvinnut hikoilla kuin vähän reilu puolituntia.

Kun emäntä etsiskeli käyttöohjeita, minulla oli aikaa poseerata kameralle.

Emäntä ihmettelee, että ottiko se tarhasta varmasti oikean kaviokkaan.

Lumireenarit

Minä osaan kun oikein kovasti jaksan yrittää.


Mamma, mä tykkään susta.

Loppupusuttelut

2 kommenttia:

  1. Toi sun ilme tossa toisessa kuvassa.. "Ei oo mun Poni, ei muuten varmasti ole". :D Pouni on paras, vähän on ollu sitä kyllä ikävä.

    VastaaPoista